Siis Finnmarkin lääni aikoo aukaista yhden verkon luvan kaikille 500 miljoonalle Eu-kansalaiselle?
Kala-Harri Matikainen kysyy mielipiteitä ko. aloitteesta Erälehden foorumilla otsikolla Verkottaisitko Norjassa, tässä lainaus minun vastauksestani hänelle:
Verkko - ilkeä kapula?
Harri kysyy Verkottaisitko Norjassa? vastaan, en. En suinkaan moralisoi yhden verkon käyttöä särpimen saamiseksi erämaassa. Vaan katson meidän suomalaisten (ainakin pääsääntöisesti) olevan urheilukalastajia, eikä Norjan tunturivesiä hyödyttäviä pakastimen täyttäjiä. Ymmärrän Finmarkkenin hallinnon huolen tulojen loppumisesta, kun Nojan valtio löi heiltä kruunuhanat kiinni.
Tulojen lisäämiseen lupatuloin on helpompikin keino:
Viiden kilometrin rajoituksen poistaminen valtateiden varsilta, avaisi laajat "tutkimattomat" vedet urheilukalastajien ulottuville. Tällainen sääntömuutos lisäisi varmaan hurjasti lupamyynnistä kertyvää kassaa. Lieveilmiönä tietenkin olisi huoli erämaiden puhtaana säilymisestä ja porojen laidunmaiden häiriintymisestä.
Kuitenkin, itse pitäisin näitä huolia pieninä. Tiukemman jätelain alaiset EU-kansalaiset ovat jo oppineet (taas se pääsääntöisesti) roskaamattomuuskulttuurin. Ja porotkin laiduntavat kesäisin (jolloin urheilukalastus aktiviteetti on suurinta) juuri niitä valtateiden varsia, joihin nyt kalastuspaine on ahdettu.
Ehdotuksen puolustukseksi voidaan myös mainita, että erämaihin norjassa pääsee kesäisin vain jalkapatikalla. Eikä jalkamies verkkoja kanna ja varsinkaan suuria saaliita. Ja kuka estäisi rangaistuskäytännön tiukentamista.
Selkein negatiivinen tekijä lienee, erämaiden valvonnan vaikeus. Mutta sehän on nyt jo olemassa, varsinkin kun yhdelläkään kulkijalla ei ole lupa-asiat kunnossa, ja kiusaus on suuri.
Tiedän, ettei suomalaiset, eivätkä edes suomen saamelaiset ole näitä asioita päättämässä. Tämä viesti tuskin suoraan välittyy heidän korviinsa, mutta "kenties" ideanpoikanen kasvaa niihin mittoihin, että tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi heidän suunnittelupöydälleen.