Kirjoittaja Aihe: Juttu edelliseltä reissulta  (Luettu 2060 kertaa)

Poissa Turdus

  • Norjan merikalastuksesta kiinnostunut
  • Viestejä: 4
Juttu edelliseltä reissulta
« : 23.02.06 - klo:20:00 »
Tässäpä juttu edelliseltä Norjan reissulta. Juttu tulee ulos seuraavassa Urheilukalastuksessa, mutta nyt laitoin jo sen tänne.

Kaukana siintää Zansibar

Hannu Rastas
Jos sinne alkuperäiseen Zansibariin haluaa niin kauas pitkä matka. Kaukokaipuuseen löytyy lääkkeet lähempääkin. Tämän aikoinaan huomasi maailman meret kulkenut Pål Åkervik. Zansibar Inn on merikalastustukikohta vuonon pohjukassa Lauvsnes nimisen kylän kupeessa. Pålin jäätyä maihin oli aika kokeilla jotain aivan muuta ja tuon kokeilun tuloksena synyi Zansibar Inn.
Paikka on kovan kalapaikan maineessa Norjaa kalastaneiden keskuudessa ja kun minulle tuli mahdollisuus käydä kokeilemassa Zansibarin teho niin kieltäytyä ei voinut. Matka lyötiin lukkoon jo hyvissä ajoin tammikuussa jotta useamman ihmisen lomien sovitus onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomesta matkustavan on helpoin mennä Vaasasta lautalla yli Uumajaan ja sieltä edelleen autolla Lausvnesiin. Matkaa Uumajasta Zansibariin on noin 600 km. Ajotunteina reilut kymmenen.
Zansibar Inn on aivan Lauvsnes kylän kupeessa ja kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. Kylässä on erinomainen kauppa josta saa myös bensiinin veneisiin ja kalastustarvikkeia kaupasta löytyy myös mukava valikoima.
Zansibar Inn muodostuu kolmesta kalastusmajasta joissa on useita huoneistoja. Huoneistot ovat neljän hengen huoneistoja. Jokaisessa on keittiö täysin varustuksin, olohuone ja kaksi kahden hengen makuuhuonetta. Alueella on myös motelli ja ravintola. Ravintola toimii myös Zansibar Innin vastaanottona. Ravintola tarjoaa mahdollisuuden aamupalaan ja ruokailuun.
Venekalusto on kohtuullinen, muutama vene on varustettu riittävällä 40 hv moottorilla, mutta esim. meille sattunut venekanta oli alitehoinen. DinTurin johtaja Gunnar Almlid kertoi tulossa olevan venestandardi joka takaa, että jokainen DinTurin renkaaseen kuuluva kohde on varustettu vähintään 40 hv 19 jalkaisella veneellä.
Meille tullut kalusto oli 9,9 hv moottorilla varustettu, tosin 15 hv moottoreiksi viritetyt veneet. Pitkissä siirtymissä olisi veneisiin kaivannut enemmän tehoa. Parhaimmat veneet olivat ehtineet paikalla olevat muut kalastusturistit varata joten meidän oli tyytyminen siihen mitä oli tarjolla. Kateellisina katsoimme alakerran naapureiden 100 hv nelitahtikonetta ja kunnon venettä.
Zansibar Inn on tullut tunnetuksi suuresta seistä ja hurjien puheiden mukaan kalamäärät ovat olleet tosi suuret. Meillä tämä oli vielä edessä, jokaisen silmissä siinti ne suuret kalat.
Alue on vuonon perällä joten tuulelta suojaisia kalastuskohteita löytyy runsaasti, harvassa ovat ne kelit kun kalaan ei ole mahdollisuuksia.
Zansibar Innistä pystyy myös vuokraamaan veneen kipparin kera. MS Klakken on meridieselillä varustettu 25 jalkainen viidelle hengelle soveltuva alus. Isommalle porukalle ja ulos haluaville on mahdollista vuokrata suurempi La Marina alus.
Järkevin teko on vuokrata heti ensimmäisenä päivänä esim. MS Klakken kipparin kera ja näin löytää ne oikeat ottipaikat heti eikä kuten me teimme vasta muutaman päivän jälkeen.
Alueella edellisenä vuotena käyneet kertoivat auliisti meille ottipaikat ja kaksi ensimmäistä kalastuspäivää kuluikin näitä kohtia koluten. Kova merenkäynti kuitenkin rajoittu ulos menemistä joten kalastus tapahtui vuonojen ja saarien suojassa. Porukkamme jakautui 2 tai 3 hengen venekuntiin ja kaikki suunnistivat samoille alueille. Kaikuluotaimen mukaan alueella oli paljon kalaa, mutta kalojen ottihalukkuus oli jossain muualla kuin meidän alueella.
Ensimmäinen päivä toi meiden venekunnalle muutaman pienemmän kalan, ei mitään ennätyskaloja. Matti, Jaana ja Mika viestittivät saaneensa muutaman hain ja mielenkiintomme heräsi. Emme tosin vielä ensimmäisenä päivänä lähtenee hain perään ja ensikosketukseksi riitti kun laiturilla näimme iloisten kalamiesten ilmeet ja useamman reilun neljänkilon hain ja kaksi merikrottia. Matti, Jaana ja Mika olivat osuneet haiden poikimisalueelle ja hai oli ottanut pilkkiin tosi hanakasti. Hait olivat ilmeisesti suojelleet syntyneitä poikasia ja kokivat pilkit uhkana. Merikrotit olivat tulleet samalta alueelta. Normaali saaliiksi jäävä piikkihai on kilon, kahden luokkaa ja neljän-viiden kilon metrin mittaiset hait ovat jo harvinaista herkkua. Mutta herkkua ei itse hai ollut. Sen verran olimme uteliaita, että piti kokeilla miltä se piikkihai maistuu, no ei kovin kummoista.
Seuraava aamu toi uudet suunnitelmat ja meidän venekunnan silmissä siinsi myös tuo merten viekas saalistaja, hai. Matti tuli meidn veneen kippariksi ja kun mies tiesi missä hait oleilivat niin veneen keula kohti hain pyyntiä. Hait olivat edellisenä päivänä ollen noin 30 metrin korkeudessa ja samoilta syvyyksiltä yritimme myöskin nyt ja ei montaakaan kertaa tarvinut pilkkiä heiluttaa kun jokin paukahti kiinni. Tunsin, että kyseessä ei ollu turska eikä sei joten kyseessä täytyi olla hai. Kala rimpuili edes takaisin ja veti siimaa. Tunsi, että voimaa kalalla on ja pieni aavistus siitä millainen on ison hain voima. Merikalastusvälineet ovat kuitenkin sen verran raskaat, joten ei kauvaa hai saanut siimssa rimpuilla kuin se jo nousi kohti pinttaa. Hai oli hyvän kokoinen ja vedessä se arvioitiin noin metrin mittaiseksi. Hai ylös ja pappia niskaan. Hai oli tarttunut mustekala sivutapsiin ja oli suusta kiinni. Myöhempi punnitus kertoi sen olevan 4520 g. Joten mukavan kokoinen saalis. Seuraavalla laskulla uusi hai kiinni tosin edellistä puolet pienempi. Kolmas lasku ottipaikan ohi pyhitettiin pelkästään Rusasen Jonnalle ja minun ja Matin pilkit odottivat ylhäällä. Jonnalla oli siis koko kenttä itsellään ja ei montaakaan minuuttia kulunut kuin Jonnakin väsytteli 4 kg hain veneeseen.
Koko 12 hengen porukasta 11 sai hain ja suurin oli 5,2 kg. Hait esiintyivät pienellä alueella runsaslukuisina ja aggressiivisina. Se selittää mahtavan onnistumisprosentin. Uusi laji Norjan lajikirjoon. Minulla se on 13.
Keskiviikkona vuokrasimme MS Klankkenin ja kipparin Larsin. Heti alkuun kerrottakoon, että sekuntikello kannattaa ottaa mukaan ja laittaa se päälle kun vene irtaantuu laiturista. Ei tule epäselvyyksiä merellä olleesta ajasta kun on näyttää tarkka aika.
Lars suuntasi veneen aivan eri alueille kuin missä olimme kaksi ensimmäistä päivää kalastaneet. Pääsaaliimme olisi sei. Nyt selvisi myös missä koko saksalaiskalastajien joukko oli ollut alkuviikon. Juuri näillä vesillä minne menimme. Matkaa kertyin  ajomatkana noin 40 min. MS Klankken oli loistava vaihtoehto viidelle kalastajalle. Tilaa veneessä oli reilusti ja vene oli tosi vakaa. Lars etsi kaiulla meille kalaparvet ja nyt alkoi kalantulo olla sitä mihin Norjan merikalastuksessa on totuttu. Parhaillaan kolmekin kalaa yhdellä kertaa. Itselläni oli siimassa kaksi koukkuinen sininen seilitka ja alimpana punakeltainen pilkki. Sininen on sein väri ja se ei pettänyt nytkään. Parvi kun oli kohdalla niin pilkki laskettiin väliveteen missä kalat olivat ja aina oli kala kiinni. Kooltaan kala oli kilon, kahden luokkaa. Ei siis vieläkään niitä suuria. Sahailimme aluetta viitisen tuntia ja kun perattavaa oli runsaasti oli aika siirtyä rantaan. Suurin sei mitä saimme oli noin 4 kilon kokoinen. Meistä noin kilometrin päässä ollut saksalaistrio oli löytänyt suurseiparven ja rantaan tuomiksiksi heillä oli vajaan kymmenen kilon kaloja. Joku saisi vain opettaa saksalaisille oikean kalankäsittelyn. Kaloja ei ollut edes verestetty. No kukin taaplaa tavallaan. Me suomalaiset kuitenkin osaamme oikean kalankäsittelyn.
Torstai kuluin keskiviikkoisella alueella pienillä veneillä ja onneksi mainingit eivät yltyneet suuriksi joten pienemmälläkin kalustolla pääsimme kalaan. Torstain suurinta saldoa edusti Vetikon Jaanan saama 6,2 kiloinen turska. Itselläni oli varsinainen isommus kiinni, mutta katkeaa se millinenkin siima kun on terävät hampaat. Sain kalan muutaman metrin päähän veneestä kun tapsisiima katkesi. Koukun edestä poikki ja pääsiima puoliksi purtu. Jotain suurta oli siima päässä ja kuten totuttua niin aina se suurin karkaa,  niin myös tällä kertaa. Suuret seiparvet olivat siirtyneet jonnekin muualla ja torstain saaliina oli sekalainen saavi seitä, turskaa, molvaa, koljaa, keilaa yms.
Perjantai-aamu valkeni tuulisena ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päätimme käydä vielä kokeilemassa lähvesiä. Ulos ei ollut mitään asiaa ja kuulimme useita varotuksia ja kehoituksia siitä että merelle ei kannata tällä kelillä mennä. Lähellä oli kuitenkin suojaisia poukamia joihin saatoimme mennä yrittämään vielä viimepäivän kalat. Tuulet kävivät kuitenkin juuri niin hankalasti kuin vain voi toivoa ja kalastuksesta ei tullut juurikaan mitään joten oli aika kelata vieheet sisään odottamaan seuraavaa Norjan kalastuskertaa.

Zansibar Inn
Hintoja ajalla 16.6.-1.9.
4 hengen vuone 5800 NOK/vko
6 hengen huone 6400 NOK/vko
Vene 16,5 jalkaa + 15 hp moottori 2400 NOK/vko
Vene 17,5 jalkaa + 25 hp moottori 2700 NOK/vko
GPS 500 NOK/vko
MS Klakken 480 NOK/tunti sis. vene+diesel+kippari
La Marina 1300 NOK/tunti

Lisätietoja Norjan kalastusmatkoista
MatkaPeura Jussi Paarvala
0405343252

Poissa Mauno / Merikalastus.info

  • Admin
  • Lähes Kaiken Merikalastuksesta Tietävä
  • *
  • Viestejä: 1591
  • MC-Team
    • RP-Team
Juttu edelliseltä reissulta
« Vastaus #1 : 24.02.06 - klo:07:53 »
Kiitos Hannu loistavasta reissujutusta ja tulipa sulla korkattua tämäkin osio käyntiin.
Näitä on aina ilo lueskella :D