Reissu Sandlandiin lähestyy. Pitää alkaa orientoitua ja ehkä se onnistuu tänne kirjoittamalla. Vuosi on ollut rikkonainen ja outo. On tullut remontoitua rivitaloasunto lattiasta kattoon, luettua kolmas korkeakoulututkinto, muutettua toiselle paikkakunnalle ja aloitettua erilainen työ. Ajatukset ja fiilikset ovat menneet välillä aika matallalla ja väsymys on mennyt syvälle luuytimiin asti. Elämässä on silti pysyviä asioita ja ne tuovat rauhaa ja turvallisuuden tunnetta turbulenttisina aikoina. Yksi niistä asioista on pyhä pohjoinen. Sitä kohti olemme aikeissa suunnata kuuden hengen joukkueella elokuun lopussa. Matkaan on lähdössä itseni lisäksi Mika, Heikki, Mikko, viime reissulla ekaa kertaa ollut Tapio ja Norjassa vuoden verran asunut Tomi.
Tällä kertaa varasimme Sandlandista ison veneen, Sildan, ja sen talon, olikohan sinisen. Jos Loppa oli ihana ajaa merellä, niin arvelisin Sildan olevan vielä upeampi. Toivottavasti se pitää virtansa
Valmistautuminen on koko joukkueella ollut vielä aika toisaikaista, jos oikein olen mielikuvani tulkinnut. On arvottu osallistujia ja haalittu roinaeriä. Kalastuksia ei ole suunniteltu paljonkaan. Minä tilasin aika kivan oloisen 50lbs:n merivavan Saksasta Am-Angelsportista. Se oli kotiin toimitettuna 98e ja on kyllä tukevan ja fiksun oloinen peli. En nyt muista merkkiä, mutta väri oli punainen
Täältähän se löytyy:
http://www.am-angelsport-onlineshop.de/angelruten/pilk-bootsruten/angelspezi-boot-spezial-2-40m-50lb-bootsrute-norwegen/Tänään piti ostaa Motonetistä kilon ja puolen kilon lyijykuulia ja pari Savage Gearin isoa swimbaittia. Kaveri vihjasi jenkkilässä suositusta bottom bouncing -pallaksenpyynnistä ja voisihan sitäkin kokeilla. Onhan sitä pohjaa tullut koputettua kissakalojenkin kanssa hyvin tuloksin. Jotenkin kiinnostaa tällä hetkellä taas kaikki muu kuin tavallisen kalajigin pomputtaminen. Syötin käyttö ja erilaisten rigien virittely enemmänkin. Tosin on se ennenkin koettu, että olohuonesuunnitelmat suoraviivaistuvat merellä... Sähkökeloistakin oli porukalla puhetta aikaisemmin, mutta loppujen lopuksi kollektiivinen motivaatio- ja rahataso ei riittänyt niiden hankintaan. Saa sitten taas ihmetellä syvänteen reunalla, että "sieltä niitä saisi, jos olisi sähkökela". Ja joo. Saa kai niitä ilmankin, mutta kun parin-kolmen kilon keiloja kelailee vaikka tunnin verran kilon puntin kanssa ylös, niin silloin se sähkökela alkaa kummasti kiinnostaa.
Kalan tulon suhteen olen ajatellut niin, että olisi ihan siistiä jos muutkin saisivat pallaksia. Minä en välttämättä edes tarvi tällä retkellä. Kivaa se toki olisi, sitä en sano. Mikolle soisin pitkän yrittämisen palkintona kunnon kalan ja Tomille aika pienen. Ehkä enempi sellaisen kampelan
Eturauhasosasto, eli Tapio ja Heikki, hmm, ehkä makrillit mieheen. Mikalle soisin myös pallaksen.
Mutta entä matkaan liittyvät taiat? Heikki on vaihtanut Louhen paljon pienempään PikkuLouheen ja siihen ei koko joukkue enää mahdu. Millaista karmaa se tuottaa? Mutta on jalopuusisustaa ja kolmen litran kone... Joudumme ottamaan Mikolta sisäänajetun Superbin ja minulta peräkärryn, jotta saa lyijyn ja roinat kulkuun. Kai se niinkin menee. Olisi kyllä ollut kiva mennä yhdellä autolla. Viime reissullakin oli niin mukavaa kun otti selkäkipuihin vähän Sirdoja, niin satoja kilometreja ja useita tunteja katosi aina saman tien
Nyt minua on kyllä uhkailtu ajamisella... Onneksi selkä on parempi ainakin nyt. Entä Jopparin Pizza tuplaporonlihalla ja valkosipulilla? Se on ainakin pakko syödä, muuten ei kaloja voi saada...
Pitäisi vähitellen alkaa kokoamaan kamoja jonnekin ja ymmärtää, tarviiko vielä jotain täydentää. Lähiviikkona on vielä töiden kanssa sellaista lentoa, että 25.8 lähtöpäivä saattaa vielä yllättää. Pitää muuten hakea mökiltäkin Ursuit ja paukkuliiivit föliin. Ja mitähän muuta? Vielä lyö vähän tyhjää. Ehkä se tästä.
