Kirjoittaja Aihe: 2016 reissut  (Luettu 5190 kertaa)

Poissa Sampsa

  • Norjankävijä
  • *
  • Viestejä: 92
Vs: 2016 reissut
« Vastaus #15 : 24.07.16 - klo:20:13 »
CCC 16-23.7.2016

Arnöya oli tosiaan jälleen kohteena ja sieltä Camp 3 + isompi kvärnö veneeksi.

Kaikissa muissakin mökeissä oli suomalaista porukkaa ja kaikkien kesken suorastaan poikkeuksellisen hyvä henki. Kiitos siitä kaikille heti alkuun!

Lauantaina saavuttuamme käytännössä vain söimme hiukan, vaihdoimme varusteet ja poistuimme vesille. Ensimmäiset olivat jo ehtineet löytämään keskikokoisen sein Lauköyan kärjestä ja koska meidän Tomilla oli 10kg sei maalina, suuntasimme samoille paikoille.
Ei löytynyt kymppiseitä, 5-6kg olivat isoimmat. Samasta paikasta nousi myös 4-5kg turskaa ja allekirjoittanut avasi pallaspelinkin n.7kg kalalla, joka laskettiin takaisin kasvamaan. Siinäpä lauantain saldo, jonkin verran kaloja kaikille, joskaan ei vielä mitään erityisen maininnan arvoista.
Paluumatkalla näimme pari pientä valasta, muttemme päässeet riitävän lähelle, että olisimme tunnistaneet niitä. Olivat n. 5-7m pitkiä ja ainakin selästä lähes mustia. Mahdollisesti pallopäävalaita?

Sunnuntaina nukuimme pitkään ja päivällä käytiin vielä uudestaan Lauköyan vieressä seipaikoilla, paluumatkalla kopaisimme nopeasti myös skarvesteinenin, mutta kummastakaan ei mitään mainitsemisen arvoista noussut. Pientä seitä ja turskaa, kaikki siis 5kg kieppeillä.
Evästauon ja päiväunien jälkeen suuntasimme Evengrunnenille, sillä Kimmo ei ollut vielä 10kg rajaa onnistunut rikkomaan jäämerellä. Toni meidät taianomaisesti navigoi suoraan pelipaikalle ja taisipa jo ensimmäisellä laskulla Kimmo täräyttää 14kg turskalla haamurajansa rikki ja apinan pois selästään.
Kalastimme pitkälti käyttäen pikku seitiä täkynä. Itselleni ja Tomille useita kaloja 15kg molemmin puolin ja siimasotkun myötä saimme myös yhteisen 19kg turskan. 100m pyörimisen ja vääntämisen jäljiltä kalassa oli niin monta koukkua kiinni, ettei siitä voinut varmaksi sanoa, että kumman koukkuun tuo oli tarttunut. (Jostain syystä minä kuitenkin tein kaiken työn tuolla 100m pystysuoralla matkalla)

Ukot olivat saaneet hyvät alkulämmöt tuon turskajumpan myötä, kun Tomikin päätti avata pallastilinsä tällä reissulla. Hyvän taistelun jälkeen veneeseen nousi 20kg pallas ja Tomilla alkoi henkselit paukkumaan. Eihän Tomin kuitenkaan voinut pitkään antaa paukutella. Kun oli saatu pallas rauhoitettua ja ajettu takaisin hieman ylemmäs tuuleen, ehdin juuri saamaan painon kolahtamaan pohjaan, kun se ei sieltä enää hevillä noussutkaan. Itseasiassa kala vei jopa muutaman metrin siimaakin, mutta koska tiesimme alla olevan isoa turskaa, oletin, että isompi turska se sieltä tarttui.
Pumppailin kalaa kaikessa rauhassa ylös n.80m, edelleen siinä uskossa, että turskahan se siellä.
80m jälkeen kala kuitenkin ilmiantoi itsensä kiskomalla 40m takaisin päin. Tuon repimisen jälkeen kala olikin sitten jo ihan loppu ja nousi viimeisen 60m ihan nätisti. Saatuani kalan veneen viereen, pidimme jo pienen neuvonpidon, että otetaanko vai ei. Totesimme, että vaikka tuo onkin ruokakoon yläpäässä, ellei ylikin, niin saadaanpahan pallasta pakkaseen ja nostimme kalan veneeseen. Pieneltä alkoi Tomin pallas näyttämään tämän rinnalla ja rannassa painoksi varmistuikin 28kg.
Toimme tuolta reissulta kuusi kalaa rantaan, keskipainoksi laskettiin kohtuullinen 19,5kg. Ei huono startti reissulle!
Perkuuhommat (Kiitos Toni! Mä oonkin aina ollut parempi tossa pyytämisessä) ja kalat vakuumin kautta pakkaseen. Vähän yöpalaa ja unta palloon.

Maanantaina käytiin Arnöybåenilla kokeilemassa, että mitähän sieltä löytyy. Löytyi makrillia ja pientä seitä, keräsimme makrillia pakkaseen. Paluumatkalla näimme skarvesteinenin liepeillä taas nuo kaksi valasta, mutta jälleen kaukaa. Koitin kopterikamerallakin päästä lähemmäs vakoilemaan, että mitä ovat, mutta täytynee lentävän kameran lisäksi hankkia myös sukeltava kamera. Ilmakuvasta ei ainakaan valaita onnistunut löytämään.

Maanantain jälkeen ovatkin sitten vuorokausirajat jälleen hämärtyneet. Tiistaina tai keskiviikkona oli välipäivä. 14m/s ei enää houkutellut merelle, etenkään kun pakkanenkin oli kuitenkin jo täytetty.
Kimmo ja Toni kävivät rautulammella patikoimassa ja kalastamassa, muutaman tärpin saivat, mutteivät mitään ylös asti. Itse käytin päivän videoiden leikkaamiseen.

Myrskyn jälkeen on poutasää ja suuntasimme Camp 1:n porukan kanssa yhteensä kolmella veneellä kauas pohjoiseen, eli Storskaltarenille. Tuulen tyynnyttyä aallokko ei kuitenkaan tyyntynyt odotetun nopeasti, matkasimme ehkä reilun tunnin ja totesimme että turha hakata päätä seinään ja palasimme pari kilometriä takaisin evengrunnenille kalastamaan. Aikamme kalastettuamme alkoi aallokkokin näyttämään jo mukavammalta ja jatkoimme alkuperäiseen kohteeseen. Matka otti yhä aikansa ja paikoitellen aallot olivat todella suuria, suurimmat jopa 4-6m, mutta kuitenkin pitkiä ja rauhallisia.
Tarkkana piti olla, mutta ei tuo vielä pistänyt ketään pelottamaan.

Kalaahan tuolta matalikolta sitten löytyikin, 10-20kg turskaa niin paljon kuin jaksoi nostaa. Hauskintahan tuossa on se, että kun kala on vain 20m syvyydessä, laittaa turskakin hanttiin aivan toisella tavalla, eikä menetä henkeään matkalla ylös. Noita sai siis laskea hyvillä mielin takaisin kasvamaan. Ykkösen porukalle osui pallastakin kohdalle ja sää tasoittui aamun mittaan käytännössä peilityyneksi. Tuo on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, mikäli sää sen sallii.
Suosittelen kuitenkin lähtemään useamman veneen voimin ja muutenkin huomioimaan kaikki turvallisuusasiat erityisen tarkkaan. Sellainen lohtu tuossa kuitenkin on, että pelipaikoilla puhelinverkko oli todella hyvä. Matkalla puhelin ei kuitenkaan vaikuttaisi joka paikassa kuuluvan, eli varovaisuudella liikkeelle, jos tuonne aikoo.

Paluumatka otti tyynellä kelillä lähes 2h, mutta vaikka pääsisi ajamaan oikeasti täysiä, tuon matkan nipistää minimissään 1,5h mittaiseksi.

Seuraavana päivänä kävimme vaihteeksi syvissä vesissä Lauköyän koillipuolella, novibakkenin paikkeilla. Löysimme yhden 2,2kg puna-ahvenen n. 220m syvyydestä, muttemme onnistuneet saamaan sille kavereita. Myöhemmin katsastimme jälleen myös skarvesteinenin ja siellähän olikin melkoinen sekametelisoppa. Ensin Tomi sai yhteen litkaan makrillin, puna-ahvenen ja turskan, hetkeä myöhemmin minun litkaani tarttui kerralla silli, puna-ahven ja sei. Punaiset olivat vain kämmenen kokoisia, eli niistä ei tämän perusteella kannata innostua..

Jonain päivänä kokeiltiin myös vähän kissaa, mutta tuuli piti huolen saaliin vähäisyydestä. Tomille yksi kissa veneeseen ja siinä meidän kissasaldo viikolta. Muut olivat saaneet kissaa hyvinkin, kun olivat tarkoituksella sitä hakeneet.

Kaiken kaikkiaan tosi hyvä viikko, kalaa tuntui olevan kaikkialla ja pallasta melkein riesaksi asti. Mekin laskimme useita lättyjä takaisin, samoin teki 1. leirin väki. 1. Leirille osui myös 144cm yksilö, joka vain mitattiin ja laskettiin takaisin. 2. leirille osui muistaakseni 67kg yksilö, jonka olisivat tahtoneet vapauttaa, mutta jostain käytännön syystä joutuivat tuon ottamaan päiviltä.

Perjantai iltapäivä/ilta vietettiin vielä Evengrunnenilla, +15kg turskia löytyi. Itse sain pari kunnon sikaa, muiden mielestä helposti 25kg, mutta itse sanoisin että 20-25kg välille asettuivat.

Kuvasin kopterikameralla aina kun mahdollista, muitakin kameroita oli, eli videota on aivan levoton määrä. Yritän leikata ja koostaa kaiken mahd. pian ja laitan tännekin sitten linkin.

Kiitos omalle porukalle, sekä muille porukoille! Oli loistoreissu!

Ku kaikki muutkin aina saa..