Kirjoittaja Aihe: Jiggauksen lyhyt oppimäärä  (Luettu 16391 kertaa)

Poissa Pete Peltonen

  • Admin
  • Lähes Kaiken Merikalastuksesta Tietävä
  • *
  • Viestejä: 1134
    • http://www.crazy-cod.com
Jiggauksen lyhyt oppimäärä
« : 19.09.08 - klo:15:47 »
Jigillä kalastuksen saloja on kyselty paljon eli tässä ohjeet joilla pääsee alkuun ja kalan makuun.
Tässä artikkelissa puhutaan SHAD-jigeistä eli suurista kalan muotoisista jigeistä.

PERUASIAT:

1. Jigiä tulee uittaa. Veneen reunan yli roikkuva vapa ja siiman päässä lilluva jigi ei juuri pyydä.
2. Katso kohta yksi.
3. Älä osta heti suurinta jigiä jonka näet, etenkään jos et ole varma ettet ole menossa kalaan paikoille jossa on vain "niitä isoja".
7 tuuman tai 20cm jigeillä on hyvä aloittaa, joskus jopa pienemmilläkin. Suurempia jigejä voi ruveta tarjoilemaan jos kalan koko alkaa olla yli kympin.
30cm jigeillä ei yleensä saa ylös alle 7-8 kilon kaloja ilman lisäkoukutusta.
4. Jos ostat päät ja jigit erikseen niin kysy miten koukku asetetaan oikein jigiin. Huonosti pujotettu koukku estää jigin uintia tai aiheuttaa tärppejä muttei kiinnitarttumisia.
5. Jos et tiedä sopiiko ostamasi jigipää kyseiseen jigiin (liian iso/pieni koukku) niin kysy asiaa kauppiaalta.
6. Ole ennakkoluuloton värien suhteen. Joskus perusvärit pelaavat parhaiten, joskus mitä hurjimmat värit antavat tulosta.
7. Älä käytä jäykkiä rissavapoja jigatessa. Niillä ei saa tuntumaa eikä jigi ui kunnolla. Käytä 10-20lbs (kevyillä vehkeillä kalastavat naatiskelijat) tai 20-30lbs (normaalit jigivavat) puoli- tai kokotoimisia vapoja, vähintään 180cm pituudella. Itse olen mieltynyt 240cm vapapituuteen, lyhyemmillä vavoilla tahtoo tulla siimasotkuja kanssakalastajien kanssa.
8. Älä käytä vaijerin paksuisia siimoja. 0,35mm riittää varmasti. Itse jiggaan 0,26mm siimoilla eikä yksikään kala ole katkaissut siimaa. Jos siima katkeaa, se on sitten minun syyni tai tekninen vika kelassa. Paksuilla siimoilla jigin laskeminen hidastuu, ja tuntuma heikkenee.
9. Käytä peruketta. 1,00mm monofilistä tehty metrinen peruke antaa siimalle hieman joustoa eivätkä ruijanpallaksen tai turskan terävät hampaat viillä siimaa poikki.
10. Usko jigiin. Jos et saa kalaa heti, älä silti kaiva vanhaa pilkkiä esille vaan jatka vielä hetki. Saatat yllättyä.
11. Ole aktiivinen. Jigikalastus on mukavaa puuhaa jossa kelakädellä on tekemistä jatkuvasti. Aktiivisin kalamies saa ne komeimmat kalat.
12. Älä herpaannu. Jos tuntuu että kiinnostusta ei enää ole, tai hällä väliä - asenne puskee esiin, pidä tauko. Juo kuppi kahvia, ota valokuvia, soita hellulle tms.. Keskittymätön kalamies kokee yleensä aina ne parhaimmat tärpit - jotka sitten jäävät vain tärpiksi.
13. Pohjaa pitkin pomppiva tai laahava jigi pyytää keiloja ja kiviä. Kun osut pohjaan, kelaa jigi heti ylös noin metri pohjasta. Tarkkaile kalastaessasi pohjan muotoja, jos kalastat ns. ylämäkeen eli ajaudut kohti matalikkoa, muista pitää tuntuma jigiin ja pohjaan. Jos sinulla on siimaa ulkona 40 metriä ja paikalla on vain 20 metriä vettä, on varmaa että jigisi ui vasta "ylämäessä" ja tarttuu pohjaan kiinni. Kovavirtaisissa paikoissa käytä jigiä riittävän usein näköetäisyydellä ettet vahingossa uita jigiä liian pitkän siiman päässä. "Alamäkeen" kalastettaessa luotaa pohjaa aika ajoin ettei käy niin että jigisi kelluu välivedessä kun yrität kalastaa turskaa pohjan tuntumasta.

TEKNIIKAT JA YLEISTIETOUTTA

Seiti:

Seiti viihtyy matalikkojen jyrkillä reunoilla, 25 - 80 metrin syvyydessä, joskus jopa syvemmällä. Jos ajat jollekin pakalle ja menet yhdelle reunalle ja kaiku näyttää tyhjää, älä luovuta. Kala saattaa olla eri puolella pakkaa. Tai vuorovesivirtaus ei ole oikea. Usein käy niin että ajetaan tunti kalapaikalle jossa viivytään tunti ja todetaan ettei paikalla ole kalan kalaa. Tilanne saattaa olla tunnin, kolmen, tai kuuden tunnin päästä täysin toinen!

TEKNIIKKA:

Seitiä jigatessa jigi lasketaan pohjaan, jonka jälkeen se kelataan pintaan mahdolisimman nopeasti. Viehe pysäytetään kun se on näköetäisyydellä ja lasketaan takaisin pohjaan. Seiti iskee innokkaasti nousevaan vieheeseen. Huonolla syönnillä voi pitää silmänräpäyksen kestäviä taukoja kelauksessa, joskus tämä saa jigiä seuraavan kalan iskemään. Joskus seiti saattaa seurata viehettä näköetäisyydelle asti ja ottaa kiinni kun vaistomaisesti pysäytät vieheen. Takuuvarmasti elämäsi tärppi!
Hyvällä syönnillä eniten kalaa saa se joka myös kelaa eniten.

Ruijanpallas ja turska:

Ruijanpallas viihtyy monenlaisessa ympäristössä, helpoin sitä on kuitenkin tavoitella tasapohjaisilta hietikoilta joita vuorovesivirta huuhtelee. Yleinen pyyntisyvyys on 5-30 metriä. Ruijanpallas nousee näille "aurinkorannoille" sulattelemaan syvässä vedessä (jopa 500m) pyytämäänsä lounasta, mutta iskee kuitenkin tarjottuun vieheeseen. Toki ruijanpallasta tapaa kaikenlaisista ympäristöistä mutta silloin se on useimiten uimassa välivedessä eli ruokailemassa.

Turskan tavoittaa matalikoilta, joskus jopa alle 10 metrin syvyydestä. Turska on helppo havaita kaikuluotaimessa, ja isoimmat kalat ovat yleensä matalikon reunoilla, 20-50 metrin syvyydessä. Ajoittain parvet saattavat kuitenkin painua hyvinkin syvälle, jopa 100 metrin syvyyteen. Tällöin on syytä mennä pilkkipakille ja vaihtaa lajia pilkintään ellei käytössä ole vähintään 400g jigipäitä.

TEKNIIKKA: (pätee ruijanpallakseen ja turskaan)

Jigi lasketaan pohjaan, kelataan välittömästi pari-kolme kammenkierosta ja odotetaan noin 5 sekuntia. Kelataan taas pari-kolme kierrosta ja odotetaan pieni hetki. Jos jigissä tuntuu tärppejä, odotetaan rauhassa  ja annetaan kalan syödä jigi kunnolla suuhunsa. Jos tärpit lakkaavat, kelataan pari-kolme kierrosta ja odotetaan. Jos tärpit eivät jatku, jigi lasketaan pohjaan ja aloitetaan alusta. Tärkeintä on maltti. Joskus syönti voi olla raju eli tärppi on kova ja kala on heti kiinni, mutta usein joutuu malttamaan ja odottamaan kun kala nieleskelee jigiä.

Ruijanpallasta pyydettäessä jigi on syytä kelailla yllä kuvatulla tekniikalla niin lähelle pintaa että näet, ettei pallas seuraa sitä. Laske vasta sen jälkeen jigi takaisin. Usein ruijanpallas seuraa jigiä lähes pintaan asti.
Turskaa pyydettäessä jigin voi laskea pohjaan kun on tultu noin 10 metriä pohjasta ylös, toki tämäkin vaihtelee tapauskohtaisesti eli joskus turskaparvi saattaa pyytää jopa välivedessä.

YLEISTÄ JIGEISTÄ:
Jigejä myydään monenlaisessa muodossa. Yleisin tapa on ostaa jigit ja jigipäät erikseen, päiden painot vaihtelevat 100-500g välillä ja koukkukoko 6/0 - 10/0 välillä. Itse jigejä eli niitä silikonilötjäkkeitä myydään 20, 23 ja 30cm mittaisina SHAD-jigeinä. Lyhyempiäkin toki löytyy. Myös suuria toukkajigejä on käytetty menestyksellä (saatavilla jopa 30cm toukkajigejä) mutta minulla ei ole niistä kokemusta.
Markkinoilla on myös valmiita shad-jigejä joissa on joko kiinteä painopää ja koukutus, tai vaihdettava pää koukun kera. (Fladen Conrad Softfish BigWater tai Storm Giant Jigging Shad, näitä on toki muitakin) 
Irtojigejä ostaessa kannattaa kysyä parasta kiinnitystapaa koukkuun, melko usein kiinnityksen yhteyteen suositellaan pihtejä, pikaliimaa ja saksia.
Pihdeillä poistetaan koukun varressa oleva lyijyväkänen ja ehkä osa lyijyrunkoa, saksilla nipsaistaan jigin kärkeä jotta saadaan suurempi sisäänmenoalue paksulle koukulle ja pikaliimalla varmistetaan jigin pysyminen koukussa. Allekirjoittaneelta saa neuvoja.


Tässäpä tietoa jolla pääsee lajin makuun. Jos jotain unohtui tai joku haluaa lisätä jotain, olkaa hyvä. Tämä ei ole jigikalastuksen raamattu vaan omia mielipiteitäni  ;)

Alla Ka1tsu ja normaali Storskalltarenin bulkkiturska 7-8kg 2008. Fladenin Conrad oli aivan lyömätön peli turskalle!


 

« Viimeksi muokattu: 19.09.08 - klo:16:51 kirjoittanut Petri / Tyrskyturska »
Petri

http://www.crazy-cod.com - kalastusleiri Arnöyalla, ulkomeren äärellä!

Poissa sepaonu

  • Vakavampi harrastaja
  • *
  • Viestejä: 218
    • http://www.sepikoda.ee
Vs: Jiggauksen lyhyt oppimäärä
« Vastaus #1 : 23.09.08 - klo:10:08 »
Kiitos Petri artikkelista.
Paras pointi artikkelissa oli se - 10. Usko jigiin.  ;D

Aamukahvin aikana käännetin artikkeli viroksi, toivotavasti saavat myös ne, kuka ei ymmärta suomen murten nyt apua tästa.
http://www.sepikoda.ee/sisu/NSwzMzMsNjQ5LDE/jigidega-pyygist/
huonot kalastuspäivat on AINA paremmat, kui hyvat työpäivat

Poissa sepaonu

  • Vakavampi harrastaja
  • *
  • Viestejä: 218
    • http://www.sepikoda.ee
Vs: Jiggauksen lyhyt oppimäärä
« Vastaus #2 : 03.02.10 - klo:07:52 »
Kaks vuotta sitten oli Ole P.P. käymassa, grillatin kissa, puhutin ``asiasta`` elika miten saadan isoja. Ole sanoi, kato täta nettisivu ja tarkista saaliskalenteria, milla vehkella pojat saavat niita. Valitettavasti oli täma artikkeli vain tanskan murtella(ihmejuttu, että ei olnud swedulla, omistaja tuntui olema sieltapäin), vähen puhun swedu ja ymmäran norska, mut oli tosi vaikea ymmärta yksituikohtat ja kuukeli käänta näin, että vain pari sana tule lisäksi ymmärtava. Nyt on olnut artikkeli jo monta kuukautta lontoon murteella ja helposti luettava, jos kiinnosta, käykkaa tarkistamassa tästa linkkista
http://www.nordic-sea-angling.se/uk/se_mer/fisketeknik.php
Suosittelen myös tarkista saalispäivakirja, missa on vuosi-kalalaj-pyyntipaika-pyyntiaika-nimi-kalan paino.
http://www.nordic-sea-angling.se/uk/se_mer/storfisken.php
huonot kalastuspäivat on AINA paremmat, kui hyvat työpäivat

Poissa petteroes

  • Norjankävijä
  • *
  • Viestejä: 21
Vs: Jiggauksen lyhyt oppimäärä
« Vastaus #3 : 04.02.10 - klo:23:41 »
Samaa mieltä, tässä linkissä harvinaisen paljon asiaa. Ja puhdasta faktaa. Juuri näin.