Merikalastus Azoreilla

[AKM]

Pelkkä positiivista jäi mieleen.
Ruoka hyvää ja annokset isoja.
Ponta delgadasta voi suositella sao Pedro nimistä ravintilaa, pienehkö paikka joten pöytävaraus kannattaa tehdä.
Pihvinnälän yllättäessä kannattaa pikkasen matkustaa ja kurvata syömään joko kokopihvi 350g tai puolikas http://www.aasm-cua.com.pt/defRestEnglish.asp
Juustot hyviä ja paikalliset eritoten Picon viinit muistaakseni joku atlantic tms herkkua ja edullisia.
Portugalilaisia viinejä valinnaksi asti alle 2 eskon.
Hieman ohi tämän foorumin mutta melkolailla yhtä mieleenpainuva kalastuskokemus oli pikku vaellus 30min alas lagoa fogo kraaterille ja kalastella kirreä kristallinkirkkaasta kraaterijärvestä cr:ää harrastimme vaikka alamitta oli naurettavat 19cm.
Naurettavan halvat olivat myös turistikalastusluvat n 2,5 eskoa 10 päivää.

[joro]

hieno reissu!
tiedustelitteko pelkän veneen hintaa (ilman kipparia).
ja minkä kokoisia kirjolohia saitte?
perholla vai virpalla?

[Obispo]

Onneksi olkoon, hieno reissu ja hyvia kuvia. On mahtava matsi jos marliini menee alle 300metrin syyyteen niin alkaa olemaan valineet lujilla ettei se hukuta itseaan, Aika nopeasti saitte ylos kuitenkin. Toi karkirissa ongelma on valitettavan tuttu juttu ja rissat on kovilla etenkin keinovieheilla vetaessa ilman drop-back virityksia tai up riggeria. Vinkkina kisoihin ym. jos kippari/Mate vetaa siimat ilman kuminauhoja outriggerin klipseihin ja suorat siimat vavasta vavan ollessa telineessa, niin siimat on jo parin tunnin vedon jalkeen aika hapella. Etenkin pikkuveneilla kuten allekirjoittaneella suola tukkii rissat ja viehe hankaa 6-8kg vastuksella siimat. Kilon pussi kuminauhoja etolasta reissuun ja siimat katkeilee vasta myohemmin matsin aikana.

Noi yellowfinnit on varmaan olleet myos aika mukavia vaannettavia syvassa vedessa.

Erittain kateellinen.

Obispo

[Sepi-?]

Nuo kuminauhat, tai oikeastaan niiden puuttumisen huomioin kyllä veneessä.
Mitäpä sitä ammattilaisia neuvomaan, vaikka ilmeisesti heillä niitä kuitenkin hytissä oli.
Kertaakaan eivät tosin käytössä, toisin kun karibian kisoissa (Cayman island), joissa aina niitä käytettiin levittäjien klipseissä. Kyseessä lienee homman helppous, ilman kumia kun on mukavampi tuhertaa.

Vähän kateellisena katsoin itsekin kuvia noista keltaevä tonnikaloista, upeita saaliita.
Meniköhän veneelle kaikki vai antoivatko siivut maistiaisiksi.
Jännää että tonnariaika on jo oikeastaan ohi tuolla, mutta niin vaan niitä nousee.
Noita charterveneitä eivät varmasti vuokraa ilman henkilökuntaa, mutta satamassa oli useita hieman pienempiä fishing mainoksilla varustettuja, jotka ehkä onnistuu saamaan suoraan vuokralle.

Kuvassa vähän mallia siimojen kiinnityksestä, tosin luonnollisella syötillä pyyntiä varten, mikä kokemus meikältä vielä puuttuukin. Kuminauha antaa joustoa sopivasti ja sama periaatetta Obispo luultavasti tarkoitti.

[AKM]

Pelkän veneen hintaa ei tullut kysyttyä mutta omistajan yhteystiedothan löytyy muutama viesti ylöspäin joten ei muuta kuin maili kulkemaan.
Tonarit meni veneelle mutta arvatenkin samana iltana syötiin kyllä tonnikalaa ja hyvää oli.
Saadut kirret kraaterijärveltä oliva kuvan kaliiberia mutta kuulemma etäisimmässä nurkassa tiedetään saadun jopa 4kg yksilöitä.
Ottiuistimena helltiger pikku helmiräsänen.
Korjataan vielä olennainen virhe sisävesiluvan hinnassa se oli 1,23 / 10 päivää

[joro]

kalakuvan suurennus on hieno keksintö, ei tarvitse arvailla kuvan sisältöä.
kuminauhat ovat ainakin madeiralla käytössä reunavavoissa.
kyselin pelkän veneen hintaa, sillä minua kiinnostaisi paikkojen ja kalojen
etsiminen itsenäisesti, ilman ostettua kipparia.
siten saadut kalat ovat mielestäni arvokkaampia.
taas kerran vertica jigging-tonnikala, se houkkuttelee minua.
samaa kalastusmuotoa ammattikipparitkin käyttävät vapaa-aikana huvitellessaan.(madeira)

[Obispo]

Itse tykkaan myos enemman itse kipparoinnista, kenenkaan kokemusta tuntematta, omaa liioittelematta, noyrasti ja paapomatta seuraava; Marliinin, tonnikalan, haiden ym. Big-game kalastus on tiimityota. Yksin tai kokemattomalla porukalla se muuttuu nopeasti hengen vaaralliseksi. Siimojen vetolujuudet ylittavat usein kalastajan painon, leaderien vetolujuudet ovat usein 3-4 kertaisia kalastajan painoon nahden, kala painaa lahes aina enemman kuin kalastaja ja kala kiihtyy 0-90km/h alle kolmen sekunnin. Kalastaja on usein valjailla kiinni kelassa ja vavassa. Kelan hirttaessa ja siiman katketessa kalastaja nojaa noin 15-28kg painoon ja menee helposti yli laidan tai kaatuu veneen keikkkuessa avomerella, siiman paksuus ja jannitykset aiheuttavat katkeamis tilanteissa aikamoisen ruoskan joka palautuu helposti suoraan tauluun, vieheiden painosta ja koukkujen koosta johtuen veneen laheisyydessa tapahtunut koukun irtoaminen ja vieheen palautuminen veneeseen on viela epamukavampaa. Kalan vasytyksessa veneella ja kipparilla on vahintaan sama vaikutus kuin kelassa roikkuvalla, veneen kasittely ja kalastus tilanteen hallinta on vaativaa etenkin kovassa merenkaynissa ja liikenne tilanteessa. Marliini veneella pitaa pystya peruuttamaan suoraan noin kahdeksaa solmua ja sen pitaa pystya kaantymaan paikallaan 360 astetta alle 30 sekunnin. Vaihteistot, koneet ja pumput ovat erittain kovilla kunnon matsissa. VHF on ehdoton. Wiring eli leaderin kasittely on asia joka pitaa olla hanskassa ennen kuin kalaan lahdetaan, esim.25lbs yellow finn ei tunnu leaderissa vaikealta ennenkuin 200lbs mako nielaisee sen metrin veneen perasta ja lahtee samantien alas kilpailijoita valttaakseen. Leaderiin sotkeutuva kalastaja/mate/valokuvaaja lahtee samantien tahdottomalle vapaa sukellus retkelle. Joillakin alueilla, esim. Colorados archipelago Kuuban pohjoisrannikolla kaasun pudotus uistellessa tuo samantien 4+ haita veneen peraan odottamaan ilmaista ateriaa. Gaffing on oma taiteen lajinsa mutta turvallinen minimi on kolme henkea Wireman/agler/gaffer kaytettiin sitten lassoa, slip tip-harpuunaa tai flying gaffia. Itse tykkaan eniten lassosta haille ja harppuunasta kaikelle muulle, seka koukunirrottimesta mallia kierukka pain metrin varrella. jatkuu..

[Obispo]

Itse aloitin opettelun kaymalla tutun kipparin veneella vuoden verran opettelemassa ja sen jalkeen hakeuduin maten hommiin eri veneisiin aina kun mahdollista, kuuntelin vanhempia ja kokeneempia. Oman veneen hommattuani kalastimme parin kokeneen vaki kaverin kanssa plus satunnaiset vieraat. Meilta kolmelta meni noin vuosi ennenkuin tiimityo alkoi olla jotenkin ammattimaista vaikemmissa tilanteissa. En itse paasta omassa veneessa kokemattomia wiring tai gaffing hommiin ja tyhjennan peran ylimaaraisista aina matsin aikana. Suosittelisin kaikille jotka haluavat ominpain lahtea vuokraveneella Marliinin ym peraan kaymaan muutaman kerran kokeneempien kanssa ja ainakin opettelemaan wiring tekniikan turvalliseksi esim kaverin avustuksella. Paras kirja koko touhuun on mielestani Peter Goadby:n Saltwater Gamefishing.  Veneen tekniikka kannattaa olla hanskassa, vetolevyja, akseleita ja potkurin kiiloja voi menna kalojen kanssa temmeltaessa. Kuormaus kannattaa pienempien veneiden kanssa miettia hyvin ja samoin matka. kolme ukkoa ja esim 250kg marliini samaan aikaan veneen perassa ei tee pikkuveneelle aallokossa hyvaa. Moni ei vuokraa marliini veneita ilman miehistoa. Mutta esim. moorings:n moottori katamaraanillahan voi kokeilla kevyempaa kalastusta yellowfinnin, doradon, sailfish;n ja pienempien marliinien kanssa. Pera tila ei ole mukava kalastaa mutta naa leopard-katit on hyvia ajaa kokemattomankin ja moorings;lta saa kohtuulliset Penn International-sarjan kelat ym mukaan. Obispo

[Sepi-?]

Wilikin sanoi käyvänsä toisinaan jigaamassa vaimonsa kanssa, mutta hän ei olekaan päätoiminen kippari, vaan sellainen on veneeseen palkattuna. Puhui 400 metrin syvyydestä, joten tuskin kyse on speed jiggingistä, vaan jostain rauhallisemmasta sydeemistä.
Speed jiggingillä mahdollisuudet ovat moniin eri kaloihin, sillä niitä noilla vesillä piisaa.
Amberjack luultavasti kuitenkin yleisimpänä, mutta noille kartan pakoille mentäessä tonnikalaakin nousee varmasti. Klikkaamalla halutusta kohtaa saa suurennoksen alueelta. http://www.svsarah.com/Sailing/AtlanticCircle/Images/103%20Ponta%20Delgada%20to%20Cascais.JPG

Tuo itsenäinen kalaan pääsy kiinnostaa meikääkin, eikä vähiten hinnan takia, sillä nuo isot veneet maksavat maltaita. kelien ollessa kohdallaan pärjää mainiosti pienemmälläkin ja miksi sen täytyisi kulkea ~kolmeasataa..
Hitaammallakin ehtii ja huomaa ehkä enemmän muuta elämää meressä, jossa sitä taatusti on.
Paikallisten kalastajien käyttämä venemalli olisi aika makea peli tuolla päin maailmaa, sillä siihen mahtuu useitakin kalastamaan kerralla. Kustannuksetkaan tuskin huimaisivat.
Toisaalta tuollainen kuuden-kahdeksan metrin tasaperäinenkin puolustaisi paikkaansa, voisihan sillä vetääkin halutessaan.
Kaksimoottorisia ne kuitenkin olisi mieluummin oltava.

Välillä herää ajatus veneen hankinnasta tuonne Ponta Delgadaan, mutta yksin tuskin sellaiseen lähden ja Azorit on kuitenkin sen verran uusi kohde suomalaisille, että löytyyköhän vaan porukkaa kimppaveneeseen.
Kuitenkin silloin voisi olla halutessaan enemmänkin vesillä ja etsiä itse ne hotspotit.
Saattaa olla, että ensi vuoden keväästä alkaen siellä on mahdollisuus päästä edullisesti vesille ja samaan syssyyn järjestyy majoituskin haluttaessa. Otan selvää missä vaiheessa mahdollinen toteutus on ja informoin siitä kyllä palstalla.
Kalapaikkana Azorit on enemmän kun mahtava ja en usko valehtelevani yhtään kun sanon sen olevan EU alueen paras, ylivoimaisesti. Asukkaatkin ovat reilua ja rehellistä porukkaa, joiden kanssa viihtyy mainiosti.
Alueen yhdeksän saarta ovat kaikki vähän erilaisia ja loistavia vierailupaikkoja ajan antaessa myötä, yhteistä lienee vain tuliperäisyys. Kuumat lähteet ja jotkin erikoisuudet tosin vain muistuttavat sen läsnäolosta.

Näemmä Obispo kirjoittaa samaan aikaan ja antaa varsin päteviä neuvoja, jotka kannattaa panna korvan taakse, sillä monennäköiset vaarat vaanivat, noiden suurten vauhtihirmujen pyynnissä ja nuo haitkin ovat ihan oikeasti siellä kytiksellä.
Jigging on kuitenkin suht vaaratonta, jos vene on asiallinen ja porukka jo hieman kokenutta.
Aina tosin on hyvä tuntea kalat joihin näppinsä työntää, sillä niissäkin piilee omat suojakeinot, joita kalastaja ei välttämättä halua kokea. Mieluummin siima poikki, kun tuntematon örkki veneeseen ja mielellään hanskat käsiin nostovaiheessa.
Kaikesta huolimatta syvänmerenkalastus on hemmetin kliffaa ja jos johonkin, niin siihen jää koukkuun.
Täytyy vaan ennakkoluulottomasti mennä ensimmäisen kerran ja jos jo muutaman kuukauden päästä alat kelata seuraavaa mahdollisuutta, niin olet mennyttä. Joku siinä napsahtaa yläkerrassa, luulisin.

[Obispo]

Allekirjoittaneella on kanssa Azorit pitkan tahtaimen suunnitelmissa ja mahdollisena parkkipaikkana kunhan paasee muutaman vuoden paasta eurooppaan takaisin. Euroopassa ihan varmasti paras paikka, Madeira ja Kanaria tulee perassa. Azorien hintataso on ilmeisesti myos edullisin niin kamppien kuin laituripaikkojen osalta. Siella kay vuosittain jenkkiveneita jotka ajaa kauden ja kisojen mukaan itarannikko-Karibia-Bermuda-Azorit ja Madeira. Nama on kaikki isojen poikien veneita jotka miehisto ajaa kisoihin ja omistaja lentaa vieraiden kanssa paikalle jos ehtii.
Azorien verotus kaytannosta ulkomaalaisveneitten/paikallisrekisterin osalta ei ole kasitysta ja sijainnista johtuen sielta ei ihan parissa paivassa ajeta karenssiajan parkiin muualle. Hyva mutta hankala juttu etta se on osa Unionia.

Obispo

[joro]

Obispolla on ilmeisesti paljon kokemusta Big-game kalastuksesta, kuten olemme jutuista voineet lukea.
Big-game kalastus ja vertical jigging poikkeavat kuitenkin toisistaan, kuten puskutraktori  moottoripyörästä.
vertical jiggingissä saaliskalojen paino jää alle 150kg, välineiden keveydestä johtuen.
Big-game kalastuksessa taas tarvitaan isoa hauista ja vahvoja istumalihaksia.
paksusta rahapussista ei myöskään ole haittaa.
vertical jigging välineet painavat yhteensä kilosta- kahteen kiloon ja Big-game kelat-vavat+siimat ,
niin paljon että heikoimpia hirvittää.
kalastus 400m syvyydessä on aivan mahdollista, jos kaiku näyttää kalojen olevan vaikka 150m pinnan alla
pudotetaan pilkki monivärisiimasta (väri vaihtuu 10m välein) samalla laskien kalojen alapuolelle.
pilkkiä ei aina tarvitse pudottaa pohjaan ja kelata pintaan, vaan voidaan keskittyä kalojen olin alueelle.
vertical jiggingissä on myöskin se hyvä puoli Big-game kalastukseen verrattuna, ettei kalojen tarvitse
olla pinnassa, vaan ne ovat pyydettävissä muistakin syvyyksistä.
kumpikin on tehokas kalastusmuoto, mutta toinen on monikäyttöisempi ja helpompi oppia.

[Obispo]

Kuulostaa hyvalta, etenkin toi etta paikallaan keikkuessa ei lopo pala. Mun kokemukset on valitettavasti jaanyt suurimmaksi osaksi uisteluun keino vieheilla, paaasiallisesti ton edellisen kalastus alueen liikkumisrajoitusten ja merenkaynnin takia. Broadbill;n pyynti on useilla alueilla samanlaista, tosin irtopainoilla ja kuolleella/elavalla syotilla paasaantoisesti 110-130 metrin syvyydesta, tosin raskaat kelat, mieluummin 130lbs setti on ehdoton. Laitetaan alle puolimetrinen mustekala/tonnikala/makrilli koukkuun ja neljametrinen mono peruke strobolla tai vaikka cyalumella varustetttuna siimaan ja koukkuun ohuella kuparilangalla noin 10kg rauta-tai betoni paino joka ei pyori alas mennessaan, systeemi laidan yli jarru pari kiloisena ja kun siimaa on ulkona toi 110 metria niin jarru kiinni. Paino menee pohjaan ja syotti palautuu virtauksen mukana hiljalleen pintaan kalastaen samalla. Floridassa porukka kelaa aika hyvin Broadbilleja ylos, niin yolla kuin paivalla. Toinen hyva ja halpa tapa on leija kalastus elavalla syotilla, edelleenkin floridassa suosituin tapa purjekalalle ja valko marliinille, eika tarvita raskaita keloja ym. Itse kalastelin paikallisten kanssa rannalta kuubassa etelatuulella kayttaen tayteen puhallettuja kortsuja purjeena joka kellutti elavan syotin merelle. Paikalliset kalastaa paljon "kortsuilla" vaihtelevalla menestyksella. Itse onnistuin lahinna sotkemaan siimat pohja koralleihin joka kerta. Goadby:n kirjassa on myos muutamat hyvat vinkit ja paikat Mustamarliinin rantakalastuksesta, joka on lahinna Australian ja Uuden seelannin kalastajien suosiossa.

Obispo

[Obispo]

PS. Katselin tossa Broadbill:n levinnaisyys aluetta ja sitahan nayttaa riitavan pohjoisnorjassa asti. Ehka joku haluaa koittaa kaikkien Big-Game kalojen kuningasta siellapain jossain vaiheessa. Allekirjoittaneella Broadbill on jaanyt toistaiseksi haaveeksi, mutta kiinnostaa lahtea kokeilemaan jossain vaiheessa.
Kelojen ja vapojen osalta esim Everol;n 9.0 on ihan ok. Eika turhan kallis verrattuna Alutecnosiin, Shimanoon tai Penn:n, mulla on pari vanhaa Everolin ysia ja hyvin ovat pelanneet.

Obispo

[Sepi-?]

Kirjoittelin aiemmin tuosta leijakalastuksesta, mutta se ei saanut tuulta alleen.
Ilmeisesti vähän tuntematon tapa täälläpäin. Tiedä sitten jaksaisiko itsekään pulata niiden kanssa.
Löytyy kuitenkin haulla, oletan.

Miekkalan kalastus taitaa olla harvinaista Norjassa, vaikka omien tietojenikin mukaan saattaisi löytyä ja ilmeisesti on saatukin. Milloinkohan liikkuu niissä maisemissa, sillä eikös sekin vaella muiden tapaan vuodenaikojen mukaan.
Azoreilla kyseltiin veneporukalta miten he pyytävät niitä, mutta sanoivat etteivät lainkaan.
Mitäs siinä kun hämmästellä, etenkin kun tietää sieltä pyydettävän samaa kalaa kaupallisesti.
Tämäkin takia vene siellä puoltaisi paikkaansa, pääsisi testaamaan erilaisia kaloja ja pyyntimuotoja.
Itselleni on jäänyt käsitys että miekkakaloja pyydetään lähinnä iltahämärissä, mutta videoissa näyttää tapahtuvan myös päivällä. Kokemus puuttu, joten sellaista olisi mukava saada, vaikka yhden kalan verran.
Shanghain varustukseen kuului muuten yksi 130 paunan everol kela.
Tuo irtopainosysteemi oli aivan uutta tietoa, vaan näin sitä palstalla tieto leviää.
Itse olisin mennyt kalastamaan vähän samaa tyyliin kun haitakin, eli syötti jonkkaan pienen painon avulla ja jonkinlainen pieni koho estämään painumisen liian syvälle.
Haitahan en enää nykyään pyydä tosin lainkaan, kasvakoon puolestani rauhassa, jollei sitten ole kyseessä vapauttaminen lopussa. Muutaman kanssa olen tehnyt tuttavuutta, mutta jostain syystä en viihdy niiden seurassa.
Siitä vaan Norjan kävijät kokeilemaan miekkakalaa jäämereltä. Olisiko nimi silloin Sværdfisk, meniköhän oikein.
Toisinaan saapuu eräs meren suurista kaloista tervehtimään, utelias kun on. Mikäköhän mahtaa olla?

[Obispo]

Basking shark/Whaleshark/Kuubassa Damero. Missasin kysymyksen ja foton aiemmin. Tonnikalan kalastajan paras kaveri, auttaa loytamaan ruokailualueen. Muutenkin varmasti mukavin hai maailmassa. Syo katkoja,sardiineja ym. pikkuelavia sisaanhengittamalla. Noita oli kevaisin paljon Havannan edustalla 5-10metrin moykkyja, kun bongaa tallaisen ja vetaa pikku vieheet vieresta niin pikku yellowfinn:ia ja SkipJack;a tulee pinnasta varmasti.

Obispo