puna-ahvenen kalastus

[kettupettu]

Puna-ahvenethan käyttävät ravinnokseen kalaa nimeltä lyhtysukasuu, jolla on kyljissä itsevalaisevia pisteitä. Lähinnä sen takia meinasin noita tikkuja kokeilla...

[Pete Peltonen]

tuosta kalojen reagoimisesta valoon:

tein pari vuotta sitten töitä kuvausryhmän kanssa, joka halusi kuvata Lappilaisessa joessa talvella eläviä kaloja. Kairattiin avanto jos toinenkin, mutta lopulta satuttiin kohtaan, jonka lähellä taimen asusteli. Taimen kiinnostui veden alle viedyn kameran valosta joka kerta, kun se laitettiin päälle ja tuli tutkimaan tilannetta lähituntumalta. Kun kiinnostus loppui, sammutimme lampun ja odotimme hetken. Kun lamppu sytytettiin uudestaan, kala tuli taas tekemään tuttavuutta kameran kanssa. Sama toimii varmasti myös muillakin kalalajeilla kun valon määrä on vähäinen eli ne kiinnostuvat kohteestä ja tulevat katsomaan mistä on kyse. Vaikuttaako se kalan iskuhaluun? Vaikea sanoa, kamerassa ei ollut kyytipoikana evästä. Uskoisin kuitenkin, että kala iskee ravintoon vaistollaan, ja jos se houkutellaan ravinnon lähelle muin konstein saatetaan päästä mukaviin tuloksiin.

Mielenkiintonen tuo lyhtysukasuu, ja tässä tapauksessa valotikku saattaa olla myös syönnin laukaiseva tekijä tyyliin:

Puna-ahven: "helevetti, kattokaa miten iso lyhtysukasuu, nyt jätkät syömään!"
Puna-ahvenen kaverit: "joo nyt on pöytä katettu, eiku pöytään ja porukalla!"

 

[sepaonu]

mielestäni valotikuista ja fosforivieheista ei ole mitään höytya, samoin on rahantuhlaus jigipään väri

[joro]

kaikenlaista on tullut kokeiltua.
olen samaa mieltä valotikuista -ei ole vaikuttanut syöntiä parantavasti.
mutta fosforijigi on ajoittain hyvinkin tehokas, yleensäkin ottiväri vaihtelee
niinkuin joka kalastusmuodossa.
myös jigipään väri (silmien väri) vaikuttaa paljonkin.
värejä on mukava vertailla siten että, neljä kalastajaa onkii
erivärisillä jigeillä, kolmella on vavat mutkalla koko ajan ja neljäs
pääsee mukaan vavantaivutukseen, senjälkeen kun vaihtaa
jigin värin toiseen.

[Mikko]

Kaivelin tuossa nuita valohärpäkkeitä esille ja löysinkin aika monta.
Tuossa puna-ahven hommassa voisi valopyytö tosiaan olla kokeilemisen arvoinen.
Mekin ollaan kokeiltu valojutuilla vaan pallasta ja turskaa.
Noilla sähkökeloilla sitäpaitsi pääsee jo aika syvältäkin kalastamaan niin ettei kädet lopu kesken.
Syvällä kun on pimeää niin olisi loogista että valojutusta voisi olla apua.
Kokeilemisen arvoinen idea!

[Sepi-?]

Todistetusti valo houkuttelee kaloja, jopa aika paljonkin ja aiheesta löytyy filmejä vaikka kuinka.
Valojen värillä on myös suuri merkitys, joista vihreää väitetään tehokkaimmaksi, mutta kaipa se riippuu myös siitä millaisia kaloja ja missä sitä valoa käytetään, eli itämeri lienee erilainen kun jäämeri.

Eräs mikä tahtoo unohtua on valon sijoitus, mihin se laitetaan?
Suoraan syöttiin/vieheeseen vai kauemmas, niin että valaisee sopivasti täkyä, kuten minä sen laittaisin ja silloinhan se saisi olla jatkuvaa valoa näyttävä, vilkkuvan sijaan.

Jenkit ja Kanadalaiset noita enemmän tahtovat käyttää, tiedä sitten millä menestyksellä.
Ledin laittaisin ehkä kuitenkin mieluummin, kun kemiallisen, vaikka onhan niissäkin jotain potkua ja taitaa ollaa loppujen lopuksi makuasia.

[jester burk II]

Mustekalajäljitelmä jonka sisällä on valolähde tapsin yläosaan, pari-kolmekymmentä senttiä fluorisoivaa letkua, muutama fluorisoiva helmi ja lopuksi syötiksi Sei- tai Makrilliflapperi, niin eiköhän ole kasassa ottava yhdistelmä kalastettaessa Keilaa ja Molvaa yli 200m syvyydestä. Ja jos haluaa bongata pienempiä syvänveden lajeja kuten Pikku- ja Rengashaita, Mustakitaturskia ym voi tapsiin lisätä pienempiä koukkuja jotka mahtuvat edellämainittujen suihin. Pitäisin kuitenkin mehevää syöttiä tärkeämpänä kuin valoa, kenties jokin hajuste voisi helpottaa kalaa paikantamaan syötin. Jonkinlainen swimfeederin ja painon yhdistelmä voisi toimia lisähoukuttimena.

[petljakov]

Todistetusti valo houkuttelee kaloja, jopa aika paljonkin ja aiheesta löytyy filmejä vaikka kuinka.
Valojen värillä on myös suuri merkitys, joista vihreää väitetään tehokkaimmaksi, mutta kaipa se riippuu myös siitä millaisia kaloja ja missä sitä valoa käytetään, eli itämeri lienee erilainen kun jäämeri.

Aallonpituudeltaan lyhin väri suodattuu viimeisenä eli etenee pisimmälle vedessä.

Värien aallonpituusalueet ovat noin

    * violetti 380-450 nm
    * sininen 450-490 nm
    * vihreä 490-560 nm
    * keltainen 560-590 nm
    * oranssi 590-630 nm
    * punainen 630-760 nm

Siis teoriassa violetti valo näkyisi kauimmas vedessä. Ainakin havainnoituna silmällä joka kyseistä
aallonpituutta pystyy havaitsemaan. Linkissä kattava selitys hauen näkökyvyistä, eli ainakaan
limatuubi ei näkisi kunnolla kuin pidempiä aallonpituuksia, punainen - vihreä. Tämä tukee jollain lailla omia kokemuksia hauen ottivieheistä. Saattaahan olla että Jäämeren petokalallakin on samantyyppiset fyysiset ominaisuudet. Lohikalat aivan ilmeisesti näkevät liki kaikkia samoja aallonpituuksia kuin ihmisen silmä pystyy havainnoimaan. Jos valo on taas kovin kirkas, saattaa pelottaa jopa pois, koska kala ei pysty säätelemään silmään tulevan valon määrää.

http://www.suomenhaukiseura.com/hauki/biologia/hauen_nakoaisti.html