PIKAKELAUSTA BALILAISITTAIN

Bali on tunnettu lämpimänä ja kauniina lomakohteena Indonesiassa. Yhä enemmän suomalaisia matkustaa Balille mutta monikaan ei tiedä että Bali on itse asiassa myös erinomainen urheilukalastuskohde. Etenkin vertikaalijiggaus on saaren vesillä suosittua, ja japanilaisia kalastusmatkailijoita saarella on käynyt jo vuosikausia harrastamassa tätä suomalaisten huonosti tuntemaa vauhdikasta ja tapahtumarikasta lajia. Missäs se Bali oikein on... Kaunis ja eksoottinen Bali sijaitsee Indonesiassa, Jaavan saaren itäpuolella. Saari on suhteellisen pieni, noin 5000 neliökilometria. Asukkaita saarella on noin 3 miljoonaa. Pääelinkeino on matkailu sivuelinkeinoineen, hyvänä kakkosena tulee maanviljely. Myös ammattikalastusta harjoitetaan. Saaren suurin kaupunki on Denpasar, jossa myös lentoasema sijaitsee. Bali on osa Indonesian valtiota. Turistikohteena Bali tarjoaa vierailleen todella laajan valikoiman tekemistä ja näkemistä, suosittuja aktiviteetteja ovat muunmuassa rafting-koskenlaskut, mönkijäsafarit, elefanttiratsastukset, miniristeilyt, delfiiniretket, golf sekä urheilusukellus. Paikallinen kulttuuri on värikästä ja ihmiset hyvin ystävällisiä. Hotellit ovat korkeatasoisia ja rannat kauniita ja lähes kaikkialla koralliriuttojen suojaamia. Hintataso saarella on suomalaisittain katsoen erittäin edullinen, illallinen kolmella ruokalajilla maksaa keskimäärin 7-10 euroa henkeä kohti ilman alkoholijuomia, taksin tai oman pikkubussin kuskilla saa päiväksi parilla kympillä. Ilmasto on trooppisen lämmin ja sadekausi on marraskuusta maaliskuulle. Keskilämpötila Balilla on läpi vuoden noin 26-28 astetta.

Miten sinne pääsee ja mitäs se maksaa? Balille matkustaminen on hieman aikaa vievää, esim. Helsingin, Frankfurtin ja Singaporen kautta lentäessä aikaa kuluu lähes vuorokausi - mutta se kannattaa.

Matkoja Balille myy vaikkapa Helin Matkatoimisto www.helinmatkat.fi Jyväskylässä. Suosittelen lämpimästi, palvelu on henkilökohtaista ja matka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan - riippuen halutusta laadusta tai hintatasosta. Lomien hinnat eivät yllättäen ole kovin huikeita, vaan pysyttelevät varsin järkevissä rajoissa ottaen huomioon paikan sijainnin Suomesta päin katsottuna - kaukana ollaan kun Balille mennään!!

Mitäs rahaa Balilla käytellään... Valuutta Balilla on Indonesian Rupia, yksi euro on noin 15.000,00 rupiaa eli sadalla eurolla valuuttaa vaihdettaessa muuttuu miljonääriksi. Nämä hassut laput toki kelpaavat kaupoissa mutta kovempi valuutta auttaa tinkimisessä, jos sitä haluaa harrastaa. Itse jätin tinkimisen väliin ja maksoin jopa ylihintoja, koska hintataso on todellakin halpa. Eurot ja dollarit kelpaavat hyvin ja ovatkin helpompaa valuuttaa ohjelmapalveluita ostettaessa. Dollareita vaihdettaessa on syytä pyytää uusia ja hyväkuntoisia seteleitä, Balilaiset eivät lämpene vanhoille ja kuluneille seteleille. Sama pätee tietenkin euroihin, taskun pohjalla pyörinyt vitosen seteli ei herätä suuria tunteita Balilaisissa.

Kalaan Balilla?

Saaren runsaasta aktiviteettipalvelusta löytyy kalastusohjelmia moneen lähtöön. Usein kalastusta mainostetaan osana risteilyjä ja veneajeluja, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä vain sivuohjelmana suoritettua uistelua.

Varsinaisten kalastustuotteiden löytäminen valtavasta tuotevalikoimasta vaatii hieman viitseliäisyyttä ja tiedustelua, mutta todellisia urheilukalastuksen ammattilaisiakin löytyy. Yksi kalastumatkojen järjestäjistä on Kaisar Fishing Service, joka palvelee asiakkaitaan Pulau Seranganin kilpikonnasaarelta käsin. Yritys tarjoaa useita erilaisia kalastusretkipaketteja, ja tietenkin veneen miehistöineen voi vuokrata päiväksi myös omaan käyttöön omalla vapaalla ohjelmalla. 95% asiakkaista on Japanista joten europpalaisilla kirjaimilla kirjoitettuja nettisivuja ei ikävä kyllä ole.

Kuten useimmat muutkin ohjelmapalveluiden tuottajat Balilla, Kaisar Fishing Service tarjoaa hyvälaatuisen tuotteen hotellikuljetuksineen, superkohteliain opastuksineen ja lounaineen sekä juomineen. Voit toki tilata olutta tai muita alkoholijuomia veneeseen mutta normaalireissuilla kylmälaukut ovat täynnä jäitä, coca-colaa, spriteä ja vettä - nestettä kuluu paljon tropiikissa kalastaessa.

Aluksena toimii KAISAR V - moottorivene, mittaa noin 11 metriä, 2 x 140hv Suzuki-moottorit, miehistöä kolme. Veneessä on wc, erittäin hyvät ja toimivat kansitilat kalastajille, keulassa ja perässä korkein kaitein varustettu väsytystila. Kalastustapoja on useita, yleisimmät ovat uistelu, vertikaalijiggaus sekä popper-heittokalastus. Kaisar fishing Service tarjoaa tarvittaessa myös kalastusvälineitä ja vieheitä vuokralle.

Hartaasti vesille

Otin KAISAR V - veneen miehistöineen itselleni vuokralle päiväksi (välineineen ja lounaineen noin 700 dollaria) tutustuakseni saaren kalastoon ja kalastustekniikoihin. Ystävällinen oppaani Gus nouti minut sovittuun aikaa hotellin aulasta, ajomatka Sanurista veneen satamaan kesti parikymmentä minuuttia vähintäänkin mielenkiintoisessa Balilaisessa aamuruuhkassa. Näillä teillä ei lainkuuliainen suomalainen vuokra-autoilllen tahdo pärjätä, sääntö kun tuntuu olevan lähinnä se, että sääntöjä ei ole. KAISAR:lla minua odotti aluksen kippari Bacok ja toinen opas Kadek, jotka tervehtivät minua ystävällisesti kuten Balilla on kaikkialla tapana. Miehistö puhui englantia varsin hyvin.

Matkaan lähdettäessä Gus luki rukouksen kalaonnen puolesta ja laski aalloille pienen lahjan jumalille. Balilaiset ovat valtaosin hinduja, ja uskonto näkyy katukuvassa sekä käyttäytymisessä melko usein, pieniä uhrilahjoja jumalille näkee kotien ja liikkeiden edessä, lisäksi temppeleitä ja pyhiä veistoksia on runsaasti. Ajaessamme ottipaikoille Gus kertoi Kaisar Fishing Servicen toiminnasta ja asiakkaista tarkemmin. Yritys on perustettu 1999. Noin 90 prosenttia heidän asiakkaistaan tulee Japanista, jossa vertikaalijiggaus on todella suosittua. Balin vedet houkuttelevat suurien saaliskalojen takia, lisäksi saalisvarmuus on hyvä. Kalastuspaikat ovat suhteellisen lähellä rannikoa eli tuntikausien ajoa ei tarvita. Eurooppalaiset ovat vasta viime vuosina löytäneet Kaisar Fishing Servicen palvelut, ja yritys ottaisi mielellään enemmänkin eurooppalaisia asiakkaita retkilleen. Itse olin kolmas eurooppalainen heidän veneessään, ja tietenkin ensimmäinen suomalainen.

Vertikaalijiggaus vai butterfly jigging?

Sama asia, rakkaalla lapsella tuntuu olevan monta nimeä. Japanese jigging, deep jigging, extreme jigging, speed pirking.. Suomennoksena toimivat hyvin vertikaalijiggaus tai speed-jiggaus. Saavuimme ensimmäiselle kalastuskohteelle ja Gus esitteli minulle kalastusvälineet joilla tätä suomalaisille vähemmän tunnettua lajia harrastetaan. Valtava Pennin haspelikela, noin 2,4 metrinen stand-up vapa ja siiman päässä suikeanpuikea pilkki. Eniten pilkissä askarrutti se, että normaaliin tapaan pilkin alla ei ollutkaan koukkua, vaan pienen tapsin päässä olevat neulanterävät koukut olivat pilkin yläpäässä. Asiaa kysyttäessä Gus selitti että kala iskee lähes aina pilkin yläpähän. Kuitusiima oli erityisesti tähän tarkoitukseen valmistettu, siima oli värjätty eri värein joka kymmenes metri. Toisin sanoen, hyvin yksinkertainen ja varmatoiminen siimalaskuri.

Tekniikka tässä lajissa on se, että pilkki lasketaan pohjaan, jonka jälkeen sitä kelataan ylös ensin nopealla, melko rajulla nostolla ja välittömästi sen jälkeen muutamalla kammen kierroksella vapaa alas laskiessa. Pilkin uidessa oikein siimassa tuntuu koko ajan pilkin uimisesta johtuva vastus, löysänä ja vastuksettomana käyvä siima kertoo virheestä tekniikassa. Sivusta katsoen vertikaalijiggaus näytti lähinnä hieman koomiselta tempomiselta ja myös varsin raskaalta lajilta. Nosto/kelaustekniikoita on useita - yleisimmät ovat "Long stroke", jolloin vapaa pidetään väsytysvyössä, pilkin nosto vavalla on pitkä nopea liike, vapaa laskiessa siimaa kelataan 2-3 kammen kierrosta sekä "High pitch, short jerk" jolloin vapa on kainalossa, nostot ovat lyhyitä ja nopeita ja vapaa laskiessa kelataan vain puoli tai yksi kammenkierros. Itse koetin molempia tekniikoita ja jälkimmäinen osoittautui minulle sopivammaksi. Vertikaalijiggaus vaatii hieman harjoittelua, ja etenkin suurien kalojen ylössaaminen vaatii pyytäjältä lujia hermoja ja peräänantamattomuutta. Myös välineet ovat lajissa kovilla, samoin kuin pyytäjät! Nesteytyksestä kannataakin pitää tropiikissa kalastaessaan huolta. Tätä varten KAISAR:ssa oli suuri kylmälaukku täynnä vesipulloja ja virvoitusjuomia jäiden seassa.

Ottipaikallamme oli vettä noin 80 metriä, ja tavoitteena oli jigata ylös "Amber Jack", joka on yleisnimi useallle kalalajille - yleisimmät näistä keltapyrstöpiikki ja isopiikkimakrilli. Ensimmäisellä pilkin laskulla Kadek sai valtaisan tärpin, josta muistona tuli ylös pilkki ilman koukkua, ja hetken tekniikkaa opeteltuani sain itsekin kosketuksen Balin kaloihin. Tärpit olivat järkyttävän kovia, ja ensimmäinen kiinni jäänyt kala kiskaisi siimaa kymmenkunta metriä kelalta ennenkuin ehdin reagoida juuri mitenkään. Valtaisan jumputuksen ja kiskomisen säestämän väsytyksen jälkeen pinnalle nousi hämmästyttävän pieni, vain noin neljän kilon kokoinen Amber Jack. Riemu veneessä oli tietenkin rajaton, olihan "kuparinen korkattu" eli ensimmäinen kala laidan paremmalla puolella. Kalastimme paikalla vielä hetken, ja veneeseen nousi muutama saman kokoluokan amber Jack. Kippari Bacok ilmoitti, että syönti ei ollut hyvä ja paikalla oli vain pienempiä kaloja. Niinpä siimat kelattiin ylös.

Kelpaako Rapala Balin kaloille? Seuraavaksi otimme suunnan kohti Lembonganin ja Penidan saarta ja laji vaihtui uisteluun. Pakista kaivettiin muutama Magnum-Rapala, joita uisteltiin melko reippaalla vauhdilla. Yhdessä vavoista oli vieheenä painotettu tinseliperho. Saaliskaloina uistellessa ovat erilaiset tonnikalat, makrillit, hait ja snapperit. Rapala oli kuulemma vaappu jolla tuli eniten kalaa. Tällä kertaa Vääksyn terveiset eivät kuitenkaan menneet perille, uistellessamme saaliiksi tuli vain kauniita pieniä makrilleja joita tinseliperho tuntui kiinnostavan. Uistelumaisemat Penidan saaren rannoilla olivat todella upeat, korkeita kalliorantoja, hiekkaisia laguuneja ja kristallinkirkasta vettä.

Popper-heittokalastus Uistelusession jälkeen oli aika pysähtyä lounaalle Lembonganin ja Penidan välisessä salmessa sijaitseiin satamiin. Salmessa käy todella voimakas merivirta, joka luonnollisesti houkuttaa kaloja alueella. Ennen kalastusta oli kuitenkin aika levähtää, ja nauttia maukas japanilaistyylinen lounas silmiähivelevän kauniissa maisemassa. Lounaan jälkeen oli miellyttävää pulahtaa mereen snorklaamaan hetkeksi. Alue on tunnettu urheilusukeltajien paratiisina, ja meren floran ja fauna ovat todella näkemisen arvoisia. Suolainen lämmin vesi kelluttaa mukavasti, joten snorklatessa ei tarvitse juuri muuta tehdä kuin kellua ja nauttia maisemasta ja elämästä meren pohjalla.

Heittokalastus poppereilla on tuttua suomalaisille hauenkalastuksessa, mutta tämän kokoisia poppereita tuskin Suomessa on nähty. Puisten uistimien pituus on 20-35cm ja uistimet ovat toinen toistaan värikkämpiä. Pääasiallinen saliskala tällä tekniikalla oli GT eli Giant Trevally, suomeksi kalalla ei ole tiettävästi nimeä. Kyseinen kala saattaa kasvaa puolitoistametriseksi ja painaa jopa 80kg. Kalastusvälineiksi minulle tarjottiin jälleen suurta haspelia, sekä noin 2,70m jäykkää haspelivapaa. Siima oli melko paksua kuitusiimaa. Moisen halon heittäminen täydellä voimalla vaatii taitoa ja myös uskallusta, ja muutaman kokeilun jälkeen tohdin kurittaa vapaa täysillä voimaheitoilla, jolloin uistin linkoutui noin 50 metrin päähän. Popperi on täysin käsialaviehe, heiton jälkeen pinnalla kelluvaa viehettä uitetaan erilain vedoin ja kelauksin, tärkeintä on saada viehe pärskäyttämään vettä joka herättää kalojen mielenkinnon. Reilun tunnin paiskomisen jälkeen saalis oli tyhjä nolla, mutta pidempään harjoitelessa saalista olisi vuorovesivirroista varmasti noussut. Rankkaa, mutta hauskaa!

Kertauksen vuoksi lisää vertikaalijiggausta!

Takaisin Balia kohti ajaessamme pysähdyimme uudestaan samalle ottipaikalle jossa olimme aamulla aloittaneet tuloksekkaasti. Kippari Bacok sanoi virtauksen olevan sopiva, ja kaiussa näkyi suurta kalaa. Siispä pilkit veteen!

Ensimmäisellä laskulla muutaman vedon ja kelauksen jälkeen pilkkiin iski suuri kala, ja tärppi nostaa vieläkin niskakarvani pystyyn. Jäykkä Stand-up vapa taipui hetkessä laidan yli, ja siimaa pakeni parikymmentä metriä ennenkuin ehdin edes "päivää" sanoa! Jarru oli todella tiukalla, ja ellen olisi seissyt keulakannen väsytyskaiteen takana, olisin varmasti ottanut muutaman askeleen laitaa kohti ja kenties mennyt laidan yli kalan perässä, sen verran rajua oli veto Norjan merikalastukseen tottuneelle. Tilanne päättyi kuitenkin äkilliseen siiman katkeamiseen, näillä kaloilla kun on tapana hakeutua pohjaan jolloin kuitusiima on kovilla koralleihin hankautuessaan. Oma moka tosin, oppaat ja Kippari vikoivat etten pannut kovemmin vastaan vaan päästin kalan pohjaan ja koralleihin. Pilkin vaihdon jälkeen jatkoin lievästi tärisevin käsin kalastamista, ja hetken kuluttua vapaa kiskaistiin taas toden teolla! Tällä kertaa kala ei katkaissut siimaa, ja noin 15 minuutin rankan väsytyksen jälkeen upea noin 12 kilon Amber Jack nostettiin veneeseen. Väsytyksen aikana kelan jarru jumahti täysin hetkeksi eli siimaa ei päässyt purkautumaan kalan vetäessä, ja tämä aiheutti lisää sydämentykytystä vavan rutistessa kun kala tempoi täysillä. Onneksi jarru alkoi toimia jotenkuten, ja kala sai siimaa kiskoessaan.

Kalastimme vielä puolisen tuntia menettäen kaloille muutaman pilkin - siimojen ja koukkujen katkeaminen tuntui olevan yleistä näillä vesillä - huolimatta siitä että oppaat sitoivat uusia vieheitä todella hartaasti tehdyillä Bimini Twist ym todella kovan luokan solmuilla.

Oli todella upeaa päästä tuntemaan siiman päässä näin agressiivisia ja voimakkaita kaloja. Veneeseen nousi muutama hieman pienempi Amber Jack, ja päätimme päivän olevan täysi, olimme olleet merellä lähes 8 tuntia. Kokemuksia ja elämyksiä oli saatu enemmän kuin osasin kuvitella, ja pääsin taistelemaan aivan mielettömien kalojen kanssa. Tänne täytyy lähteä uudestaan - eikä vain päiväksi kalaan vaan vaikkapa viiden päivän sessiolle!

Jos olet kiinnostunut todella rajusta vertikaalijiggauksesta niin otapa yhteyttä, lähdetään Balille :-D

Maistuisiko Amber Jack?

Satamaan saapuessamme paikalla oli joukko uteliaita Balilaisia, oli ilmeisen selvää että KAISAR:in saapuessa satamaan suuria kaloja nähtiin usein. Miehistö kysyi halusinko pitää saaliini, mutta päätin ottaa yhden noin kolmekiloisista kaloista ja lahjoittaa loput miehistölle tippien kera. Oppaani Gus kertoi, että Amber Jack on erittäin arvostettu ja kallis ruokakala ja kehoitti minua viemään kalan hotellini keittiöön valmistettavaksi.

Hotelliin saapuessani marssin Amber Jack läpinäkyvässä muovipussissa puutarhojen ja uima-altaiden läpi ravintolaamme, ja kala herätti luonnollisesti turisteissa hämmästystä. Enemmän hämmästystä ja aitoa innostusta Amber Jack herätti keittiöpäällikössä joka ilmoitti että olisi mieluusti ostanut koko saaliini hyvään hintaan. Amber Jack luvattiin valmistaa illalliseksi paikallisella tavalla grillattuna ja maustettuna. Illallinen oli todella upea ja kauniisti tarjoiltu,kala hienon makuista ja annos tietenkin valtava kun kaksi henkilöä söi kolmen kilon kalasta tehtyä illallista.Myös hotellin henkilökunta oli innoissaan erikoisesta ruokalistaan kulumattomasta illallisesta ja eurooppalaisesta onnekkaasta kalamiehestä.

Ja eurooppalainen kalamies oli tietenkin innoissaan nähdessään illallislaskun, joka oli kertakaikkiaan 11 euroa yhteensä kahdelta hengeltä alkusalaatteineen ja jälkiruokineen.

- Petri Peltonen -

Sivun alkuun